Onpas ollut pitkä tauko blogin päivittämisessä, tässä kuitenkin päivitystä viimeisiltä viikoilta.
Varpuhan on nyt hieman vajaa 15-viikkoinen ja on kasvanut, kokenut ja oppinut paljon uusia asioita. Ensimmäinen junamatka on tehty ja tavattu lapsia ja erilaisia koiria lenkeillä. Ja hienosti on kaikki mennyt! Varpu suhtautuu uusiin asioihin uteliaasti, ja vieraita koiria tavatessa mielistelee ja alistuu ensin ja koirasta riippuen pian alkaa jo leikkimään.
Ensimmäisillä rokotuksilla käytiin Igor ja Riemu veljien kanssa, ja sekin meni todella hienosti, pennut eivät huomanneet piikin laittamista ollenkaan. Viikon päästä onkin jo toisten rokotusten aika.
Huomaa että koiranpennun kouluttaminen ehkä viivästyy helpommin kun talossa on aikuinen koira. Ei tarvitse itse olla kokoajan seuraamassa ja leikkimässä pennun kanssa, kun vanhempi koira hoitaa sen puolen hyvin. Olemme kuitenkin harjoitelleet joitakin juttuja, ja Varpu tuntuukin itseasiassa oppivan aika nopeasti sen jälkeen kun se keksii mitä siltä halutaan.
Tassun antaminen, tuo koiran taidoista tärkein ;), opeteltiin liikkeistä ensimmäisenä. Tai tein sen vähän niin että otin parina iltana tassuharjoituksia, ja sitten unohdin asian noin viikoksi, ja kun taas kokeilin niin pentuhan ojenteli ihan itse tassua saadakseen namin. Seuraavaksi opeteltiin maahan meno, joka sekin sujuu jo oikein hyvin. Istumista käskystä ei olla vielä opeteltu, eikä varmaan opetella ihan vielä, sillä Varpu on pienestä asti tarjonnut tiivistä istumista aivan kaikkeen, joten en halua vahvistaa sitä liikaa. Saran kanssa tuli opeteltua istuminen ensin, ja myöhemmin tuli sitten vaikeuksia mm. näyttelyssä kun koira iski takalistonsa mallikkaasti maahan koska mamman kädessä oli herkkua :D |
| Kaikki kuvat Varpusta 12-viikkoisena (lisäilen uudemmat kuvat seuraaviin postauksiin) |
Varpu on myös vihdoin oppinut ei-käskyn, ja hyvin usein lopettaa tekemisensä kun käskyä käyttää. Muutenkin se on rauhoittunut tuhoamisensa kanssa, ei ole kokoajan pureskelemassa jotain kiellettyä. Meitäkään se ei pure enää oikeastaan ollenkaan, mutta Saraa senkin edestä. Ei käsky on alkanut toimimaan myös Varpun intohimoiseen meidän jalkojen nuolemiseen suihkun jälkeen, joka ensin oli aika hassua ja söpöä mutta vähän ajan päästä vain todella ärsyttävää. Varpu on nyt myös tajunnut sen että joka kerta kun ulko-ovi aukeaa, se ei tarkoita sitä että hän pääsisi ulos. Välillä on ollut melkoista edes-takas vääntämistä, kun on Saraa vienyt ulos ja Varpu on kipittänyt perässä, ja kun Varpua alkaa komentamaan niin Sara kuuliaisena colliena on mennyt sisään. Sitten Varpu menee Saran perässä sisään, ja kun Saraa käskee ulos, Varpu kipittää taas kannoilla ulos, jne. Tätä muutamankin kerran eestaas niin alkaa pinna kiristymään. Varsinkin jos itsellä on kiire :D
Painon suhteen erot pentueen sisällä kasvavat edelleen. Varpun Igor-veli oli 14-viikkoisena jo kaksi kiloa painavampi kuin tuo meidän pieni Varpunen. Pennut ovat muutenkin kovin erinäköisiä ja mallisia, mikä on oikein hauskaa. Joissakin roduissa kun tuntuu että kaikki koirat ovat lähes toistensa kopioita, mutta gööteissä ainakin monimuotoisuutta löytyy, ja ihan saman pentueen sisälläkin! Vaihtelua on tosiaan väreissä, turkin laaduissa, korvien koossa ja muodossa, jalkojen pituudessa, kropan mittasuhteissa, hännän pituudessa ja asennossa. Mielestäni tämäkin tekee tästä rodusta niin hauskan, koirat ovat todella erinäköisiä! :)
